Ensinnäkin, kun nyt valitaan jälleen henkilöitä parlamenttiin, eli koolle kutsutaan henkilöitä puhumaan valtiollisista asioista, miksi ehdokkaiden markkinoinnissa käytännössä pääsääntöisesti käytetään ilman mitään merkittävää viestiä ehdokkaiden kuvia ?
Ollaanko sittenkin menossa eduskuntaan mielellä " olen kaunis / komea", siten siis edustava, olen pätevä edustaja.
Mihin unohtuu tieto, taito ja kansalaiskunto ?
Herra X radio Y:ssä ehdotti, että ehdokkaat ei saisi julkaista kasvojaan tai vartaloaan mainonnassa, ainostaan ajatuksensa ja kompetenssinsa yhteisten asioiden hoitoon, ja sen jonkinlaista todentamista. Mielestäni hyvä ehdotus.
Toiseksi, jos ehdokas ei tunne lakia, onko hän pätevä, edes moraaliltaan ? Lähes jokainen ehdokas rikkoo valitettavasti nyt lakia. Katsokaapa tienvarsilla olevia mainoksia. Mitä laki (Maantielaki, pykälät 5 ja 44)sanoo mainosten laittamisesta lähelle liikenneväylää; tiealue on 2 metriä tiestä tai ojasta, ja suoja-alue siitä 20 metriä. Mitenköhän on esimerkiksi valopylväien mainokset ?
Tätä ei löydy vaalikoneesta... pitänee etsiä ehdokas joka tuntee lakia..
No sitten rankempaan asiaan;
Kysymys 1.
Maailmalla velloo vielä taloudellinen epävarmuus pankkikriisin jälkeen, on yleisesti todettu ja väitetään tiedettävän mitkä olivat syyt kriisin muodostumiseen. Miten Suomessa on koulutusta, etenkin talouskoulutusta muutettu vastaamaan tulevaisuuden tarpeita varsinkin eettisen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen suhteen ?
Isossa kuvassa en itse näe muutoksia, mutta kertokaa jos on. Maailmalla, etenkin amerikkalais-pohjaisissa opinahjoissa muutos on ollut iso.
Kysymys 2.
Osa poliitikoista toistaa ja toistaa vastullista päätöksen tekoa, ja valtion tukia murtuviin maihin, kuten PIC:it (Portugal, Ireland, Greece), käyttäen perusteena että Euroa pitää tukea, ja Suomen ehdottomasti tarvitsee olla tukipaketeissa mukana. Näyttönä siitä on jo annetut tuet, ja seurauksena nykyinen talouskasvu.
No, miten Ruotsissa ? Talouskasvu on 1 % parempaa kuin Suomessa, ja työttömyys nyt putoamassa 7 %:tiin, ja ensi vuonna kuuteen. Vertaapa Suomen lukuja.
Toinen peruste on pankkien vakavaraisuuden tukeminen, jotta lainanantokyky säilyy, Eli jos ymmärtää 8 % vaateen pankkimaailmassa, ja toisaalta ottaa huomioon että pankit maksavat miljardiluokan bonuksia johtajilleen, miksi bonuksia ei käytetä oman vakavaraisuuden parantamiseen, miksi siihen tarvitaan veronmaksajan rahaa?
No, tämä on laskentaa, mutta asiaa voidaan katsoa monelta kantilta, eikö ? Maalaisjärki tähän tahtoo huonosti riittää, mutta laskentaihmisille sitten kysymys; jos puollat tai et puolla, oletko käyttänyt kannassasi optimointia vai simulointia ?
Kysymys 3.
Kestävyysvaje.. huh huh... eläkkeet... työttömyys... ihmisen rahan säästäminen..arjen juhlaa...
Mutta näistä eliniän pidentymisen seurauksena syntyvään työiän pidentämiseen; Osa ehdokkaista painottaa työurien pidentämiseen loppu- ja alkupäästä. En ota kantaa loppupään pidentämiseen, koska a) jos on rahaa ja seuralaisia, eläkkeellä tuntuu olevan hauskaa, sinne vaan, ja b) jos ei ole rahaa, on työ sosiaalinen suhdeverkosto, ja tarjoaa mielihyvää tekemistä.
Alkupäässä sen sijaan herää kysymys, että onko ehdokkaat ottaneet huomioon ns Y-sukupolven erilaisen suhtautumisen elämään ja siten työelämään ?
En tällaista huomaa, mutta huomaatko sinä ? Uskon, että tulevaisuudessa tuottavuus ei ole mittari, eikä ikä, varsinkin jos sitä mitataan sisäisesti. Vaikeaa on jumpata tuota nopeasti opinnot ohi ja hommiin mentaliteettia.
Tähän loppuun Y-sukupolven tutkijoiden kirjoituksia, joista olen tehnyt koosteen;
The Y-generation, born between 1977- 1990, is the present and forthcoming workforce, whose habits should be known in order to attract them to one’s company. They are better educated, more aware, less likely to respond to the traditional command-and-control management type, more mobile, financially smarter, casually dressed, and fixed on short-term goals (Armour, 2006). Generation Y is perceived to be focused on the virtual (Short and Reeves, 2009); they are educated, connected, and technologically advanced (Herbison and Boseman, 2009). They are social butterflies. ‘They’ve arrived at work with a new attitude’ (Armour 2006: 11).
Managers have to teach Generation Y to manage themselves; managers who replicate the “helicopter” parenting style will be particularly successful. This challenges traditional communication styles. The quality and frequency of communications need to increase as Generation Y expects continuous feedback and immediate results given that they are opportunistic individuals (Herbison and Boseman, 2009).
According to a study by Eisner and O’Grady Harvey (2009), Generation Y men would not work if they did not have to, while the women from the same generation would work even if they didn’t have to. Both genders are entrepreneurial and more willing to start their own businesses if work conditions do not meet the expected level. Birkinshaw and Crainer (2008) studied Microsoft to determine how to apply Theory Y to Generation Y. Theory Y asserts that, in the appropriate conditions, intrinsically motivated people will freely give additional time and effort to the job
Pistä kommenttia, kiitos. Ehdokas on vielä hakusessa.
